Kennelpiirin ajankohtaiset tiedotukset

Tällä sivulla kerrotaan kennelpiirin ajankohtaisista tiedotusasioista, rotujaostojen terveisistä jne. Kotisivupäivityksistä vastaa piirisihteeri sihteeri (at) pohjois-savon kennelpiiri.fi.


Tiedottaja Sari Holopainen
sariholopainen (at) hotmail.com
Sari on jäsenyhdistysten apuna kaikissa tiedotuksellisissa asioissa. Hänelle lähetetään myös koirakokeiden ja näyttelyiden tulokset, Sari huolehtii niiden välitettämisestä eteen päin lehdistölle. Sariin saatte yhteyden sariholopainen (at) hotmail.com

Kennelpiiri on myös facebookissa, https://www.facebook.com/pohjoissavonkennelpiiri/

.

Suomalaisten koirarotujen geeneille perustetaan geenipankki tulevaisuuden turvaamiseksi

Julkaistu 01.09.2015

Suomalaiset koirarodut on päätetty ottaa mukaan kansalliseen eläingeenivaraohjelmaan. Rotujen geeneille perustetaan oma geenipankki, jonne etsitään nyt tallennettavaksi jokaisesta rodusta vähintään 25–30 uroksen geenejä. Geenipankin avulla turvataan rotujen ainutlaatuisten ominaisuuksien säilyminen ja perinnöllinen monimuotoisuus. Suomen Kennelliitto, kotimaisten rotujen järjestöt ja Luonnonvarakeskus päättivät geenipankin perustamisesta kokouksessaan elokuussa.

Suomalaisia koirarotuja ovat suomenajokoira, suomenlapinkoira, karjalankarhukoira, lapinporokoira ja kansalliskoira suomenpystykorva. Rodut ovat kansallisaarteita, sillä ne edustavat arvokasta elävää suomalaista kulttuuriperintöä, joka liittyy kiinteästi Suomen kansan historiaan.

Suomenpystykorvan avulla metsästetään lintuja, suomenajokoira on jalostettu jäniksen ja ketun ajometsästykseen, karjalankarhukoiran avulla metsästetään hirveä ja suurpetoja ja lapinporokoira ja suomenlapinkoira ovat paimentavia koiria. Kotimaisten rotujen lisäksi geenipankkiin otetaan mukaan pohjanpystykorvan suomalainen kanta.

Geenipankki on hätävara

Jotta rodut ja niiden ainutlaatuiset ominaisuudet säilyisivät, täytyy niiden jalostuksessa huolehtia koko populaation elinvoimaisuudesta sekä riittävän perinnöllisen vaihtelun säilymisestä. Kotimaisten koirarotujen pakastetun geenipankin kokoamisen tavoitteena on rotujen geneettisen monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä geenien satunnaisen häviämisen estäminen ja sukusiitosasteen nousun hillitseminen.

Geenipankki on hätävara. Sitä ei ole tarkoitettu rodun kehittämiseen vaan kannan elvyttämiseen, jos tarve niin vaatii. Rotujen elinvoimasta ja ominaisuuksista on huolehdittava ensisijaisesti perinteisellä kasvatuksella ja jalostuksella.

Osa pankista pidetään hyvin pitkäaikaisessa säilytyksessä ja sitä käytetään ainoastaan äärimmäisessä hätätilanteessa, jossa rotu on luotava uudestaan.

Uroskoiria etsitään luovuttajiksi

Geenipankkiin etsitään siemennesteen luovuttajiksi sopivia uroksia. Uroksia tarvitaan joka rodussa vähintään 25–30. Uroksen omistaja voi ehdottaa koiraansa luovuttajaksi rotujärjestön kautta. Rotujärjestö esittää luovuttajakoiria Kennelliitolle, jonka kanssa yhdessä valitaan koirat. Koiran omistaja saa käyttöönsä yhden siemennysannoksen. Loput hän luovuttaa geenipankin käyttöön.

Luovuttajiksi soveltuvat uroskoirat ovat
• terveitä: niillä ei ole tiedossa olevia perinnöllisiä sairauksia
• mahdollisimman vähän sukua nykyiseen narttupopulaatioon
• keskenään mahdollisimman eri sukuisia
• puhdasrotuisia ja niiden sukutaulusta tunnetaan vähintään neljä polvea (taustoiltaan tunnetut rotuunotot eivät kuitenkaan ole poissuljettuja)
• viiden polven sukusiitosasteeltaan korkeintaan 6,25.

Luovuttajakoirilla suositellaan olevan rodun perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman (PEVISA) vaatimat sekä jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) suosittelemat terveystutkimukset sekä näyttöä käyttöominaisuuksista. Tästä voidaan poiketa pitkän uran tehneen, erittäin hyvän työkoiran osalta.

Kansallinen eläingeenivaraohjelma

Suomi on 190 muun valtion kanssa allekirjoittanut kansainvälisen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen tavoitteina ovat biologisen monimuotoisuuden suojelu, sen osien kestävä käyttö ja perintöaineksen käytöstä saadun hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako.

Sopimusta toteutetaan Suomessa muun muassa kansallisen eläingeenivaraohjelman avulla. Koirien geenipankki on osa tätä ohjelmaa, jonka tavoitteita ovat, että
• uhanalaiset alkuperäisrodut eivät kuole sukupuuttoon
• alkuperäisrotuja ylläpidetään taloudellisesti kestävällä tavalla
• geneettinen vaihtelu säilyy kotieläinroduissa mahdollisimman laajana
• kotieläinten tuotantokyvyn ja kestävyyden tasapainoinen kehittäminen on huomioitu jalostusohjelmissa
• kotieläingenetiikkaan, jalostukseen ja kotieläingeenivaroihin liittyvää osaamista ja tietoutta ylläpidetään ja vahvistetaan.

Kansallinen eläingeenivaraohjelma on toiminut vuodesta 2004. Ohjelmaa uudistetaan tänä vuonna, ja tässä yhteydessä perustetaan myös koirille geenipankki. Ohjelman koordinoinnista vastaa maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa Luonnonvarakeskus (Luke). Koirien osalta päävastuullisena organisaationa toimii Kennelliitto.

Lisätietoja:
Katariina Mäki, jalostusasiantuntija, Suomen Kennelliitto, email: katariina.maki@kennelliitto.fi, puh. (09) 8873 0228
Eila Lautanen, puheenjohtaja, Suomen Pystykorvajärjestö, email: puheenjohtaja@spj.fi, puh. 050 5299665
Esa Ojanen, jalostustoimikunnan puheenjohtaja, Suomen Ajokoirajärjestö, email: esa.ojanen@saunalahti.fi, puh. 0500 534 938
Marjo Berg, puheenjohtaja, Lappalaiskoirat ry, email: puheenjohtaja@lappalaiskoirat.fi, puh. 040 219 0086

Muita ajankohtaisia uutisia